keskiviikko 7. marraskuuta 2007

Jokelan koulun tragedia

Miten alan asiantuntijoina näette verkon ja median vaikutuksen tapahtumien kulkuun, vain välineenä, ainoana kanavana syvän ahdistuksen purkamiseen? Oliko YouTuben videoilla ja verkkoyhteisössä "väärään seuraan" joutumisessa merkitystä tässä. Mieleen tuli Jannen tutkima identiteetin rakentuminen verkossa hyvässä ja pahassa.

Mitä koulussa tulisi tai voitaisiin tehdä, että tällaisia murhenäytelmiä voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä, vai voidaanko niitä välttää? Miten opettaja, aikuinen näkee lapsen hädän ja epätoivon arjessa.. Koulukiusaamiseen puuttuminen heti, jossain puhuttiin tekijän äärimmäisestä yksinäisyydestä, nuorten lisääntynyt masennus, pahoinvointi, kukaan ei kuuntele, pettymykset, jotka johtavat tällaiseen äärimmäiseen vihaan. Minkä vuoksi tapahtui, ei ollut vain sattumaa, asioilla historiansa, mitä tekijän päässä liikkui. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia..

Miten käsitellä lasten suruja ja pelkoa, kuolemaa? Lasten kanssa kai läsnäolo pääasia, pysähtyminen heidän ajatuksiaan varten, kuunteleminen, turvallisen olon luominen ja sanojen löytäminen kaikille tunteille. Voimia kaikille harmaaseen päivään.

Pelien ja simujen edut opiskelussa ja oppimisessa

Crawfordin mukaan halu pelata ja leikkiä on meihin sisään­rakennettu mekanismi. Motivaationa pelaamiselle on ihmisen halu oppia hallitsemaan tilanne. Sosiaalisia simu­ja ja pelejä hyödyntävän opetuksen ja opiskelun etuina on perinteisesti pidettu oma­an kokeiluun perustuvaa toiminnallisuutta ja emotionaalisuutta.

Parhaimmillaan toiminnallisuuden ja itse tekemisen ja tunteet yhdistävä peli/simu on kokemuksellista, elämyksellistä ja ongelmalähtöistä opiskelua:.. Miten itse näette, onko näin ja mitkä ovat edut? Mitkä pelien/simujen piirteet voisivat edistää opiskelua ja oppimista? Mitä peleistä kannattaisi lainata opetuksen maailmaan ja oppimateriaaleihin?

tiistai 6. marraskuuta 2007

Hienovaraiset erot

Osa tutkijoista (esim. Crawford, 2003) niputtaisi tosiaan nuo yhteiseen kategoriaan -- on kyse samantyyppisistä ilmiöistä.

Käsitteiden liukuvuuteen ja niiden eksaktin käytön hankaluuteen liittyy mm se, että simuloinnista voidaan tehdä erityyppisiä pelejä ja toisaalta erilaisia pelityyppejä on sovellettu ja kehitetty simuloinneiksi.

Tiina hyvä ja selkeä ajatus, jonka esitit, että simulaatiot tiukemmin todellisen elämän tilanteisiin vs. roolipelit fiktiivisempiä.

Ladoussen (1987) mukaan sosiaalinen simulaation voi ymmärtää käsitteenä laajemmaksi kuin roolipelaamisen. Sosiaalisista simulaatioissa on kuitenkin roolipelin elementtejä..

Mutta olen ehdottomasti samaa mieltä Päivi kanssasi, että mutkikasta on ja käsitteiden käyttöä olisi hyvä tarkentaa. Riittääkö sitten se, että määrittelee itse mitä tarkoittaa, kun perustelee täsmällisesti, mihin ja missä yhteydessä käsitettä käyttää?

Kolmas sukulaiskäsite tässä sopassa on leikki tai leikillisyys, ettei menisi liian yksinkertaiseksi. Järvisen (1999) mukaan pelien ja leikkien ero on hienovarainen, leikit kuitenkin yleensä vapaamuotoisempina kuin pelit, joissa säännöt ja kilpailullisuus ovat tärkeitä pointteja.

Simut ja todellisuus

Annan ajatukseen simulaatioiden ja todellisuuden vastaavuuden ongelmasta.. Simuihin liittyy yleensä debriefing, purkuvaihe jossa mietitään työskentelyprosessia ja verrataan simulaatiota todellisen elämään. Lääkäreiden koulutuksessa on simuloitu menestyksellä esim. lonkkaleikkauksia. Erikoistumisvaiheessa olevat kirurgit tarvitsevat useita toistoja ennen kuin homma sujuu niin kuin pitää. Simulointeja tutkittaessa on havaittu, että rohkeus avata leikkauskohta ja tehdä muut tarvittavat toimenpiteet lisääntyy simulaatiossa. Todellisessa tilanteessa ollaan harkitsevampia ja tarkempia, onko tämä hyvä asia vai ongelma? Simulaatiossa ei siten harjoituteta täsmälleen samanlaista taitoa tai suoritusta kuin todellisuudessa..

maanantai 5. marraskuuta 2007

Sosiaalinen simulaatio, simulaatiopeli vai roolipeli?

Tervetuloa yhteiseen mediakasvatusblogiimme! Tässä keskustelussa käsiteltäviä peli- ja yhteisöllisyysteemoja olemme puineet jo aiemmin Lankshear & Knobelin New Literacies -opuksen artikkeleiden yhteydessä. Myös Barabin on-line communities -jutuista löytyy apuja ja ideaa yhteiselle tuumailullemme.

Aloitetaanko käsitteistä jälleen, niiden määrittely alalla on tosi kirjavaa. Miten itse näette sosiaalisen simulaation ja roolipelien erot ja yhtenäisyydet oman tietämyksenne ja nyt lukemamme artikkelin perusteella?