perjantai 6. kesäkuuta 2008

Mediakasvatuksen sivuainevalinnat

Onnea kaikille mediakasvatukseen valituille!

Mediakasvatuksen 25 op infotilaisuus järjestetään ti 2.9.2008 klo 15 soveltavan kasvatustieteen laitoksella Siltavuorenpenger 20R Minerva K113. Syksyn kurssien aikataulut ja ilmoittautumiset löytyvät Weboodista.

Jos otatte opiskelupaikan vastaan ja aloitatte opintonne syksyllä 2008, pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään verkkolomakkeen, kiitokset!

tiistai 20. toukokuuta 2008

Kiitos mediakasvatuksen opintoihin hakeneille!

Haku mediakasvatuksen opintokokonaisuuksiin on päättynyt! Lämpimät kiitokset kaikille hakijoille. Mediakasvatuksen approon tuli l52 hakemusta ja cum laude -opintoihin 12. Hyväksymisesta ilmoitetaan valituille kesäkuun alussa. Valinnat vahvistetaan soveltavan kasvatustieteen laitoksen johtoryhmässä 29.5.2008.

tiistai 18. maaliskuuta 2008

Hae mediakasvatuksen sivuaineeseen!

Hakuaika Helsingin yliopiston mediakasvatuksen perusopintoihin (25 ja 35 op) on nyt alkanut!

Tule mukaan poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen joukkoomme ja ilmoittaudu syksyllä 2008 alkaviin opintoihin verkossa:

--------------------------------------------------------------
Mediakasvatuksen 25 op perusopintojen (approbatur)
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/10197/lomake.html
--------------------------------------------------------------
Mediakasvatuksen 35 op aineopintojen (cum laude)
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/10217/lomake.html
-------------------------------------------------------------

Hakuaika opintokokonaisuuteen alkaa ke 19.3.2008 ja päättyy soveltavan kasvatustieteen laitoksen opiskelijoilla 9.4.2008 laitoksen sivuainehakujen yleisen aikataulun mukaisesti.

Soklan opiskelijoiden toivotaan ilmoittautuvan hakulomakkeen lisäksi Weboodiin. Sivuaineet löytyvät Weboodista aakkosjärjestyksessä koodilla 601010 [Soklan sivuaineet lv 2008-2009].

Muiden laitosten ja tiedekuntien opiskelijoiden hakuaika päättyy 26.4.2008.
Valintakriteerit löytyvät myös Alman sivuainesivuilta
https://portal-06.it.helsinki.fi/doclink/20534

______________________________________________________

MEDIAKASVATUKSEN opintokokonaisuus (25 op)

* kehittää viestintä- ja mediataitoja opetuksen, opis­kelun, työn ja henkilökohtaisen viestinnän tarpeisiin
* yhdistää tieto- ja viestintätekniikan käytön sekä kriittisten medialukutaitojen harjoit­telun
* tarkastelee medikasvatusta kasvatustieteen, didaktiikan, me­dian yhteiskunnallisen merkityksen, mediakulttuurin, tutkimuksen ja käytännön sovellusten näkökulmista.

Opintokokonaisuus toteutetaan soveltavan kasvatustieteen laitoksen Media­kasvatus­kes­kuk­sen, kasvatustieteen laitoksen, viestinnän laitoksen ja kasvatus­tieteiden tiede­kuntien virtuaaliyliopiston (TVT-verkosto) yhteistyönä

Mediakasvatuksen opinnoissa on mukana opettajiksi opiskelevia ja muita kasvatustieteilijöitä, viestinnän opiskelijoita, teekkareita, taideopiskelijoita, humanisteja, luonnontieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja opintokokonaisuudesta päivitetään osoitteeseen:
www.helsinki.fi/sokla/media/perusopetus.html
__________________________________________________________

keskiviikko 7. marraskuuta 2007

Jokelan koulun tragedia

Miten alan asiantuntijoina näette verkon ja median vaikutuksen tapahtumien kulkuun, vain välineenä, ainoana kanavana syvän ahdistuksen purkamiseen? Oliko YouTuben videoilla ja verkkoyhteisössä "väärään seuraan" joutumisessa merkitystä tässä. Mieleen tuli Jannen tutkima identiteetin rakentuminen verkossa hyvässä ja pahassa.

Mitä koulussa tulisi tai voitaisiin tehdä, että tällaisia murhenäytelmiä voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä, vai voidaanko niitä välttää? Miten opettaja, aikuinen näkee lapsen hädän ja epätoivon arjessa.. Koulukiusaamiseen puuttuminen heti, jossain puhuttiin tekijän äärimmäisestä yksinäisyydestä, nuorten lisääntynyt masennus, pahoinvointi, kukaan ei kuuntele, pettymykset, jotka johtavat tällaiseen äärimmäiseen vihaan. Minkä vuoksi tapahtui, ei ollut vain sattumaa, asioilla historiansa, mitä tekijän päässä liikkui. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia..

Miten käsitellä lasten suruja ja pelkoa, kuolemaa? Lasten kanssa kai läsnäolo pääasia, pysähtyminen heidän ajatuksiaan varten, kuunteleminen, turvallisen olon luominen ja sanojen löytäminen kaikille tunteille. Voimia kaikille harmaaseen päivään.

Pelien ja simujen edut opiskelussa ja oppimisessa

Crawfordin mukaan halu pelata ja leikkiä on meihin sisään­rakennettu mekanismi. Motivaationa pelaamiselle on ihmisen halu oppia hallitsemaan tilanne. Sosiaalisia simu­ja ja pelejä hyödyntävän opetuksen ja opiskelun etuina on perinteisesti pidettu oma­an kokeiluun perustuvaa toiminnallisuutta ja emotionaalisuutta.

Parhaimmillaan toiminnallisuuden ja itse tekemisen ja tunteet yhdistävä peli/simu on kokemuksellista, elämyksellistä ja ongelmalähtöistä opiskelua:.. Miten itse näette, onko näin ja mitkä ovat edut? Mitkä pelien/simujen piirteet voisivat edistää opiskelua ja oppimista? Mitä peleistä kannattaisi lainata opetuksen maailmaan ja oppimateriaaleihin?

tiistai 6. marraskuuta 2007

Hienovaraiset erot

Osa tutkijoista (esim. Crawford, 2003) niputtaisi tosiaan nuo yhteiseen kategoriaan -- on kyse samantyyppisistä ilmiöistä.

Käsitteiden liukuvuuteen ja niiden eksaktin käytön hankaluuteen liittyy mm se, että simuloinnista voidaan tehdä erityyppisiä pelejä ja toisaalta erilaisia pelityyppejä on sovellettu ja kehitetty simuloinneiksi.

Tiina hyvä ja selkeä ajatus, jonka esitit, että simulaatiot tiukemmin todellisen elämän tilanteisiin vs. roolipelit fiktiivisempiä.

Ladoussen (1987) mukaan sosiaalinen simulaation voi ymmärtää käsitteenä laajemmaksi kuin roolipelaamisen. Sosiaalisista simulaatioissa on kuitenkin roolipelin elementtejä..

Mutta olen ehdottomasti samaa mieltä Päivi kanssasi, että mutkikasta on ja käsitteiden käyttöä olisi hyvä tarkentaa. Riittääkö sitten se, että määrittelee itse mitä tarkoittaa, kun perustelee täsmällisesti, mihin ja missä yhteydessä käsitettä käyttää?

Kolmas sukulaiskäsite tässä sopassa on leikki tai leikillisyys, ettei menisi liian yksinkertaiseksi. Järvisen (1999) mukaan pelien ja leikkien ero on hienovarainen, leikit kuitenkin yleensä vapaamuotoisempina kuin pelit, joissa säännöt ja kilpailullisuus ovat tärkeitä pointteja.